Mökkikuvia vihdoin

Tässäpä olisi näitä muutaman viikon takaisia mökkikuvia vihdoin ja viimein :)

Nami <3

Hömppä

Lyyli on käyttäytynyt viime ja tällä viikolla T-O-D-E-L-L-A omituisesti. Käytin sen perjantaina lääkärissäkin kun en tiennyt mikä sitä riivaa o.O Se on ollut vaisu, hakeutuu pöydän alle luimistelemaan, hiastelee lenkillä perässä ja kuseksii ja paskoo sisälle. Yks aamu klo 06.00 se narisi meidän makuuhuoneen oven takana vaikka kuinka kauan, kun lopetti narinan menin kattomaan niin oli kussut oven taakse ja mökötti eteisen matolla... Ja kyse nyt tuskin oli siitä että se olisi ulos vinkunut, ku ei se sellaista koskaan ole tehnyt. Lääkäritäti ei löytänyt Lyylistä mitään vikaa, paineli ja kokeili ja etsi, nauroi vielä mullekkin päin naamaa kun terveen koiran toin lääkäriin. :D Tultiin siihen lopputulokseen että joko sillä on valeraskaus (tissit turvonneet jonkun verran) tulossa/tullut tai sitten se osoittaa mieltänsä kun minä olen tullut takaisin kotiin rasavillin penikan kanssa. Toki Hilma on ollut välillä vähän kovakourainen ja rouhaissut Lyylille pienen ruven otsaankin, jossa nyt sitten on karvaton läntti ja meillähän on Vaasan näyttelykin kohtapuoliin, ai että on kiva mennä reikä päässä kehään....
Hilmaa oon aina komentanut kun vähääkään kovakouraisesti Lyyliä kohtelee ja uskoo kyllä nykyään heti, ku tietää että muuten seuraa arestia makuuhuoneen portin takana. Nyt lähipäivinä Lyyli on kuitenkin reipastunut jo normaaliksi omaksi itsekseen, mutta sisälle tarpeiden teko lisääntynyt ja monesti se on tapahtunut heti korvien puhdistuksen jälkeen, jota Lyyli inhoaa yli kaiken ja tuo sen myös aika selväksi äänenkäytöllään puhdistustoimenpiteiden aikana. ..Ajattelee varmaan että perkeleen akka mitä menit tekemään... Lyylihän on kuitenki ollut jo monta kuukautta täysin sisäsiisti. Ei voi kuin ihmetellä. Meidän pieni Drama Queen.

Noh sitten aiheeseen luonnetesti. Sain niinsanotusti potkun perseeseeni ja Namille on nyt tiedusteltu paikkaa toukokuulle luonnetestiin. Olin kyllä jo aiemmin miettinyt Namin käyttämistä luonnetestissä ihan omasta mielenkiinnosta, mutta aikaiseksi en ole saanut, enkä loppujenlopuksi kovin tarpeelliseksikaan kokenut. Borkku on perhe ja seurakoira, ei palveluskoira ja todella harvoin harrastuskoirakaan. Mielestäni pääasia on se että koiralla pää toimii niin, että se pystyy elämään normaalia elämää, käyttäytymään normaalisti kotona ja yleisillä paikoilla (koiranäyttelyt, kaupunki ym.), sietää outoja ihmisiä, lapsia, toisia koiria, kovia ääniä (ilotulitukset) jne.. Ja huom. sietää outoja ihmisiä, meillä Nami sietää kyllä kaikki, mutta en sanoisi että mitenkään riemastuu oudoista ihmisistä, ennemminkin käyttäytyy niitä kohtaan välinpitämättömästi ja mielestäni se on vain hyvä piirre koirassa. En minä tätä rotua valitessani halunnutkaan mitään labbiksen tai kultsun luonnetta kotiin, saatika sitten jotain saksanpaimenkoiraa tai belgianpaimenkoiraa. Yhtään tietenkään minkään rodun luonteita yleistämättä, mutta jokainen varmaan tajuaa mitä tarkoitan ;)

Toki luonnetestissä on paljon positiivista ja ei olisi pahaksi rodulle, vaikka yksilöitä testattaisiin enemmän, sillä tässäkin rodussa on tiettyjä heikkouksia luonteen osalta. Jokaisen kasvattajan olisi itse tiedettävä ja tunnistettava se, että onko yksilö sopiva jalostukseen luonteensa puolesta.

Noh toukokuussa sitten ehkä nähdään mistä Namiin on luonnetestin osalta ;) mistäpä sen tietää vaikka ei sen osalta mihinkään, mutta meille se on rakas perheenjäsen, me ja kaikki meidät tuntevat tietävät millainen Nami on, se on pääasia.