Miksi palautan kasvattien omistajalle 200euroa pennun hinnasta

Yleensä en blogissani kovin "vakavia" asioita käsittele. Julkaisen omien koirien kuvia, kuulumisia, sekä kasvattien kuulumisia ja kuvia. Tämä on kuitenkin sellainen asia että se askarruttaa monia ja askarruttaa myös minua miksi kasvattajat eivät ole kiinnostuneita omien kasvattiensa kuvaustuloksista.

Tästä on sen verran tullut kyselyä erinäisiltä tahoilta että haluaisin asiaa hieman avartaa ihan näin julkisesti. Voi olla että sohaisen ampiaispesään, mutta asiasta kirjoitan yleisesti muidenkin rotujen kannalta, en keneenkään tai keihinkään kohdistaen. En näe syytä miksi kenenkään tulisi salata koiransa tai kasvattiensa kuvaustuloksia. Salata on aika vahva ilmaisu, mutta sellainen fiilis itselle on jäänyt. 200euron palautus 1800euron koiran hinnasta on loppujen lopuksi hyvin pieni. Olen kuullut että joillakin pennun hinta on jopa 1900 tai 2000euroa, eikä hinnasta palauteta omistajille mitään. Bordeauxindoggi kyllä on koira, johon sitä rahaa kuluu mutta kasvatuksen tarkoitus ei ole tuottaa kasvattajalle rahaa. Hyvä jos siitä mihin kaikkeen rahaa kuluu saa edes pienen osan takaisin. Rahaa kuluu näin "lyhyellä kaavalla" ruokaan, tarvikekuluihin, madotuksiin, rokotuksiin, mahdollisiin eläinlääkärikäynteihin, vakuutuksiin, terveystuloksien teettämiseen, koiran näyttelymaksuihin, bensakuluihin, hotellikuluihin ja milloin mihinkin. Raha mitä kasvattaja saa käteensä on pieni summa siihen nähden mihin kaikkeen sitä rahaa menee.

Asiaan..
Palautan pennunomistajille 200euroa pennun hinnasta kun koira on virallisesti kuvautettu 18kk iässä ja kuvat on julkaistu. Epävirallisista kuvauksista tai julkaisemattomista kuvista en palauta rahaa takaisin. 200euron palautuksella pyrin motivoimaan pennunomistajia viemään koiran kuvattavaksi. Monellekkaan koiranomistajalle kuvilla ei sinänsä ole mitään väliä, heitä täytyy motivoida, että koira viedään kuviin. Olen tullut siihen lopputulokseen että kasvattajana sivulauseessa palautuksesta mainitseminen ei riitä. Koiranomistajille on puhuttava kuvautuksen tärkeydestä ja tiedotettava siitä miksi koiran kuvauttaminen on tärkeää. Haluaisin ja toivon, että jokainen pennunostaja olisi myös sen verran kiinnostunut oman koiransa terveydellisestä tilasta, että edes sen vuoksi koira kuvautettaisiin.

Miksi siis koiran kuvauttaminen on niin tärkeää?

Minulle tulokset kertovat sen, minkälaisia lonkka- ja kyynärpäätuloksia valitsemani yhdistelmä on tuonut maailmaan. Sen lisäksi että omistaja on tietoinen koiransa luuston ja nivelten terveydentilasta, myös minä olen tietoinen omista valinnoistani, tieto on myös hyväksi yleisesti rodussa, jossa kuvaustuloksia koirien määrään nähden mielestäni on valitettavan vähän. Tiedän että osa kasvattajista pitää lonkka- ja kyynärpäätuloksia sivuosassa rodussa, jossa on paljon muitakin ongelmia. Mutta minä olen sitä mieltä että ilman niveliä ja jalkoja koira ei voi kävellä. Nivelrikkoinen koira kärsii kivuista lopun elämänsä, vaikka se ei kipuja helposti näyttäisikään. Mielestäni sellainen elämä ei ole elämisen arvoista.

Tavoitteenahan kaikilla tietenkin ovat aina mahdollisimman terveet yksilöt luuston osalta, etenkin tällaisesssa isossa rodussa, jossa ongelmia luuston ja nivelten osalta esiintyy. Aina kaikki ei tässä rodussa valitettavasti kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan. Kasvuun vaikuttavat perimän lisäksi myös koiran ruokinta- ja liikuntatavat. Myös uroksissa ja nartuissa on eroja. Urokset kasvavat yleensä nopeammin kuin nartut ja uroksilla kuvaustulokset tuntuvat olevan verrattain huonompia kuin nartuilla.

Tiedän että ainakin osa kasvattajista toteuttaa tätä samaa sääntöä pennun myydessään, se yleensä näkyy jo jalostustietojärjestelmässä niissä tilastoissa, joiden kasvateista suurin osa on kuvattu. Iso hatunnosto näille kasvattajille, jotka ovat kasvattinsa kuville saanut. Ja ilman tällaista kasvattajaa, joka tätä sääntöä toteuttaa, en ehkä itsekkään olisi tätä keksinyt. Mielestäni sääntö on loistava.

Ihmetten vain suuresti miksi tulevien omistajien motivointiin ei panosteta kunnolla? Eikö edes haluta nähdä omien kasvattien tuloksia? Olen myös tietoinen jopa sellaisista kasvattajista, jotka kuvauttavat omat koiransa, mutta kuvat jätetäänkin julkaisematta jalostustietojärjestelmään muiden nähtäväksi kun kuvat eivät olekaan priimaa. Yleensä näillä kasvattajilla kyllä asiaa ja arvosteltavaa on kuitenkin muista kerrottavanaan. Muiden asioista on hyvä puhua kun omat asiat salataan.

Henkilökohtaisesti en itse voisi kuvitella toimivani näin, se on otettava vastaan mitä sieltä sitten ikinä tuleekaan. Koiran omasta kasvusta, sen mahdollisista oireiluista, tuloksista ja muistakin elinaikana olleista eläinlääkärikäynneistä ja terveydentilasta on kerrottava pentujen omistajille. Vastattaisi edes niistä omista valinnoista ennen muiden arvostelua. Välillä tulee vain sellainen fiilis, ei pelkästään tässä rodussa vaan muissakin roduissa, että terveystulokset näyttelevät sivuosaa koiran näyttelytitteleiden vierellä. Omia kasvatteja katsellaan ruusunpunaisten lasien läpi kun sillä on kymmenen erilaista näyttelytitteliä nimen edessä. Vieläpä tällaisen rodun parissa, jossa kehässä on yleensä muutama koira. Sertien ja cacibien kerääminen on verrattain huomattavasti helpompaa kuin muissa roduissa.

Hieman parempaan suuntaan ollaan mielestäni borkuissakin menty, kuvaustuloksia on julkaistu enemmän kuin niitä oli esimerkiksi 6 vuotta sitten, eivätkä enää älyttömät EE/22 yhdistelmät ole mahdollisia toteuttaa. Jonkun mielestä ajattelen asiaa ehkä liian kapeakatseisesti.. Tästä voisikin sitten jatkaa keskustelua siitä, että rajataanko tai karsitaanki pienikantaista rotua kuvaustuloksilla liikaa, joka taas tuo uusia ongelmia ja sairauksia. Jos rotu on niin sairas että sairaita yksilöitä ei voida rajata pois niin ehkä siinä vaiheessa pitäisi miettiä sitten muita vaihtoehtoja, esimerkiksi roturisteytystä. Mutta se onkin jo aivan toinen keskustelunaihe..

Tiedän ärsyttäväni tekstillä joitakin. Miksi se sitten ärsyttää kun tarkoitus on hyvä? Ehkä voi tuntea pienen piston sydämmessään. Moni varmasti ajattelee että mikä minä olen yhden pentueen jälkeen mitään sanomaan. Niinpä, mikä minä olen mitään sanomaan. Voihan se olla että tulevan pentueen pentuja ei kukaan kuville vie kaikesta huolimatta. Mutta olen ainakin sen eteen jotain tehnyt.

Pennut 3 viikkoa

Chic's Joy Le Big Ben <3

Chic's Joy Brock Le Bohème <3

Chic's Joy Boris Jr. Le Brun <3

Chic's Joy Bono Le Beau <3

 

Chic's Joy Bruno Le Brilliant <3

Pennut kasvaa kovaa vauhtia, eilen tuli 3 viikkoa täyteen. Otettiin yksilökuvat kaikista ja annettiin matolääke pienille. Pennuille laitettiin eilen myös isompi aitaus pentuhuoneeseen, että pääsevät leikkimään ja tassuttelemaan pentulaatikon ulkopuolellekkin. Sen verran vilkkaita ovat että eivät pysyneet enää pentulaatikossa. Lelut laitettiin aitaukseen ja pennut on niistä olleet jo vähän kiinnostuneitakin. Pennuille on nyt myös nimet keksittynä, mielestäni niistä tuli kyllä aika kivat. Ranskankielitaitoisen ystävän avulla saatiin taas hienot ranskalaiset nimet pienille ranskalaisille ruttukuonoille.

Hyvää Joulua!

Pennut ovat nyt 11vrk ikäisiä, lauantaina menee siis 2 vkoa rikki. Meillä on täällä nyt siis kaiken kaikkiaan 5 poikaa.

Ensimmäinen viikko oli raskas. Äiti oli mulla täällä apuna onneksi viikon. Kaksi pennuista valitettavasti menehtyi kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Evirassa ovat avattavana ja tutkittavana, mutta soitto tuli että mitään bakteeriperäistä tulehdusta tai herpestä ei ainakaan ollut. Mikä oli sinänsä helpottavaa kuulla, tiesin että lopuilla pitäisi olla kaikki hyvin. Näille muutamalle pennulle jouduttiin antamaan lisähappea jo heti keisarinleikkauksen jälkeen ja olivat pienempiä kuin muut. Sinänsä hyvä että lähtivät koirien taivaaseen heti ensimmäisten päivien aikana, kuin että sitten myöhemmin. Pelkäsin että kyseessä olisi herpes. Mietin sitä, että kuinka olin voinut unohtaa ottaa herpesrokotteen Namille, ei se ollut käynyt nyt mielessäkään.. Viimeksi sen kuitenkin muistin varmuudeksi ottaa. Herpes on yleistynyt kaikkialla maailmassa ja sen voi saada pisaratartuntana melkein mistä vain, koiratapahtumista, näyttelyistä, astutuksesta urokselta jne. Mutta luojan kiitos se ei sitä ollut.. Aiemmassa pentueessa syntyi 11 pennusta 2 kuolleena. Jotenkin se on helpompi ymmärtää kun pentu syntyy kuolleena, siitä ei vain olisi ollut eläjäksi. Luonto karsii heikoimmat yksilöt.

Tästäkin opittiin jotain. Mulla on kuitenkin täällä reipas äitikoira ja 5 ihanaa pentua. Tällä hetkellä pienin pentu on nostanut painoansa 260grammasta reippaasti yli 400gramman. Se on nyt tarpeeksi voimakas pitämään itsekkin puoliansa tissillä vaikka isoin pennuista on yli 800g mötkylä. Kaikki elinvoimaisia ja ihanasti pyöristyneitä. Odotellaan että silmät alkaisi aukeamaan. Osa jo kävelee huterin askelin. Murinaa ja urinaakin on alkanut kuulumaan. On ne niin ihania! <3 Vähän harmittaa kun ei tyttöjä nyt saatu, mutta ainakin yksi pojista olisi tarkoitus sijoittaa ja mahdollisesti meille on tulossa ulkomailta pentu Suomeen samoihin aikoihin kun pennut luovutetaan. Vielä en paljasta mitä tai mistä, koska en ole asiaa lopullisesti vielä päättänyt ;) Toivon että löytyisi sopivia ja luotettavia koti- ja sijoituskoteja näille pojuille.

Nami on reipastunut älyttömästi ja tänään käytiinkin jo vähän lenkkeilemässä Puotilan lumisissa maisemissa. Mamma pääsi metsään vähän irti kävelemään ja löyty sieltä juoksuaskeleetkin jo. Ja jottei unohtuisi että mulla on kaksi muutakin koiraa niin Hilma ja Lyyli on joulua viettämässä siskoni ja vanhempien kanssa. Hilma on päässyt oikeen mettään monena päivänä iskän ja pystisten kans. Rita oli haukkunut lintua niin olipa käyny Hilmaki kattomassa haukulla että mitä siellä tapahtuu.

Hilma ja Lyyli ulkoilemassa Raahen lumisissa maisemissa

Kotona on nyt meininki rauhottunut, Nami on jatkanut pentujen hienoa hoitamista ja mekin ollaan vähän ehditty laittaa joulua kotiin.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille lukijoille ja kasvattien omistajille!

 



Kaikki 5 poika vauvaa

 

Nami tissittämässä olkkarissa pedissään sillä aikaa kun alustat vaihdettiin laatikosta

 

Meillä on bordeauxindoggi pentuja!

Nami hoitamassa vauvoja

Namin synnytys ei mennyt tällä kertaa aivan niin mallikkaasti kuin ensimmäinen synnytys. Synnytys alkoi tietenkin viikonloppuna päivystysaikaan. Avautumisvaihe kesti liian pitkään, joten päätimme viedä Namin klinikalle tarkistettavaksi, että pennuilla varmasti on kaikki hyvin massussa. Ultralla tarkistettiin pentujen vointi, jossa kaikilla sydämet löi. Röntgenkuvalla tarkistettiin ettei ollut pentuja virheasennoissa. Kun avautumisvaihe oli kestänyt 30 tuntia päädyttiin eläinlääkärin kanssa yhteistuumin keisarinleikkaukseen, jotta pennut saataisiin varmasti elävänä maailmaan. Leikkaus meni onneksi hyvin. Kiitos vain Eläinklinikka Hertalle ja päteville ja mukaville lääkäreille. Maitoa riittää ja Nami alkoi leikkauksen jälkeen hienosti hoitaa heti pienokaisia kun rauhoitusaineen vaikutus lakkasi. Ruoka ja juoma on myös maistunut Namille hyvin heti. Toivotaan että pennut alkavat nyt kasvaa tasaisesti. Oma nukkuminen on jäänyt nyt vähän toissijaiseksi kun on tullut siirreltyä kahta pienempää pentua tissille ja varmistettua ettei emo makaa pentujen päälle. Nami meneekin todella varovaisesti pentulaatikkoon, kyllä huomaa että se on pentuja hoitanut aiemminkin<3
 

C.I.B, FI CH, SE CH, EE CH Ilopillerin Geisha (C/B, 0/0, sydän ok)

x

Maxento Bentley (B/B, 0/1, sydän ok)

(Näyttelyt: 1 x SERT, 2 x ERI)

Nami ja pennut 1 vrk



Pienin taistelija ja äippä Nami

H-hetki lähestyy!

Namin tiineys on edennyt vuorokausiin 61! Täällä kaikki on sujunut tähän asti hyvin. Namille maistuu vielä ruoka ja uni hyvin. Seesteistä ja rauhallista lopputiineyttä ollaan täällä siis vietelty. Ainakin Nami on viettänyt.. Minä olen ollut viimeisiä viikkoja puurtamassa koulun penkillä ja vähän töissäkin, ennen joululoman alkua.

Asunto on laitettu uuteen järjestykseen jo tovi sitten eli makkari on kokonaan Namille ja pennuille varattuna. Synnytystarvikkeet on ostettu ja kerätty pentuhuoneeseen valmiiksi.
Hyllyssä valmiina on kuumemittari, jolla on jo lämpöjä tämä viikko mittailtu. Kumihanskoja, liukastusainetta, nutriplus geeliä (energialisä Namille synnytykseen ja sen jälkeen), käsidesiä, sakset, lankaa (napanuorien mahdolliseen sitomiseen), äidinmaidonkorviketta varalta, pentujen merkitsemispannat ja iso kasa pestyjä pyyhkeitä ja alustoja pentulaatikkoon.

Nyt vain jännityksellä odotetaan milloin synnytys alkaa ja montako pentua on tulossa. Minun veikkaus on 5 pentua. Masu ei kyllä nyt aivan niin älyttömän isolta näytä, ne on nuo tissit mitkä röllöttää ;)

Viime viikonloppuna oli messukeskuksessa Helsinki Winner ja Voittaja 2014 näyttelyt. Käytiin äitin kanssa katsomassa lauantaina bordeauxindoggit ja suomenpystykorvat. Borkkuja oli lauantaina ainoastaan yksi suomalaisen kasvattama koira, pentujen tuleva isä, Maxento Bentley "Boris". Boris on kyllä niin hieno poju! Minun silmään terveen ja sporttisen näköinen. Eipä ole Boriksella ainakaan naama liian läjässä, eikä massaa liikaa.

Maxento Bentley "Boris"

Boris ja Linnea

Eveland Bozena

Amazonite Roumba

Tässä muutamia otoksia myös pystäri kehästä. 

Katriina ja Joiku 7kk

Holohongan Syystuuli

Kekkeruusin Ulriikka

Sukunimi's Miss moneypenny (Venäjä)

Tiltu & Loukkaharjun Lapinukko

Tulipa tuossa vähän askarreltua tänään, nimittäin koiranäyttelyihin hihna. Näitä tällaisia oli nyt todella paljon messarissa myytävänä eri kojuissa. Ostettiin sieltä yks, mutta pakko oli nyt sitten tehdä tällainen itse. Hihnaan tarvikkeet ostin Sinellistä ja hintaa tarvikkeille kertyi reilut 14e. Mielestäni turhan kalliiksi tuli kun valmiita hihnoja sai messarista 20 eurolla. Netistä kuitenkin näytti saavan samanlaisia tarvikkeita hieman halvemmalla.

Kokeilussa olisi seuraavaksi kultainen paksumpi hihna kultaisilla helmillä borkulle.
Tilauksessa on yksi turkoosinen hihna kultaisilla helmillä. Pienempiä hihnoja teen seuraavaksi myös mm. pinkistä, kirkkaan punaisesta ja turkoosin sinisestä, yhteensopivilla helmillä. Jos joku on kiinnostunut tilaamaan niin viestiä toiveineen voi laittaa. Hihnan voi tilata myös ilman lukkoa noutajatalutin mallisena. Hinta 15e.

Kesälomanviettoja ja näyttelyä

13-14.7 vietettiin Oulussa näyttelypäiviä Äimärautiolla. Lauantaina jokseenkin sateisissa tunnelmissa, kuten melkein joka vuosi, sunnuntaina olikin jo aurinkoinen sää. Lauantaille osallistujina oli Chic's Joy Charmante Charlotta eli meidän "Hilma" ja Chic's Joy Belle Beatrice "Una"

Lauantain tuloksina:

(Tuomarina Long Doyle Ann Irlannista.)

Hilma: AVO ERI SA VASERT VARA CACIB

Arvostelu:

"Strong well build bitch, well balanced head, strong bone, good muscle overall, good depht of cheast, lovely expression, well musculed at the back end, strong on the move"

Una: NUO ERI SA SERT CACIB ROP

Tuomarina oli siis Irlantilainen nainen. Tuomari, jonka kotimaassa borkkuja on aika paljon, kertoi myös paljon arvostelevansa näitä kotimaassaan. 

Sunnuntaina kehissä olivat Una ja Chic's Joy Coguine Coralie "Ruuti", sekä ensimmäistä kertaa näyttelyssä oli Chic's Joy Marrante Marilyn "Heta".

Hetasta on kyllä minun silmääni kehittynyt kaikista komein/sievin. Heta tarvii vain kehiin vähän lisää treeniä niin uskon että sieltä tulisi hyviä tuloksia! :) Heta kävi muuten myös lonkka ja kyynärpää kuvissa 23.7 ja eläinlääkärin arvio kuvista oli 0/0 C/B, toivotaan että tulee vähintään yhtä hyvänä takaisikkin. 

Sunnuntain tuomari oli ensimmäistä kertaa arvostelemassa borkkuja ja on muistieni mukaan saanut viime vuonna tuomarioikeudet rodulle.

(Tuomarina Hannele Jokisilta)

Sunnuntain tuloksia:

Una: NUO ERI 

"Sopivan kokoinen narttu. Hyvät mittasuhteet päässä. Huulilinja voisi olla selvempi. Hyvä alaleuka. Riittävä otsapenger. Hyvät kulmaukset. Vielä hieman kapea edestä ja runko saa selventyä ja täyttyä iän myötä. Hyvä luusto. Hyvä selkälinja. Liikkuu tyypillisellä askeleella. Hieman kapea takaa"

Heta: NUO H

"Hyvän kokoinen narttu. Vankka pää, joka on turhan ryppyinen. Huulia saisi olla enemmän.Voimakkaat posket. Hyvä ilme. Vielä kevyt runko. Tyypilliset kulmaukset. Keskivahva luusto. Kapea edestä. Rintakehä saisi olla vieläkin syvempi. Hyvä luonne. Kovin voimattomat ja sidotut takaliikkeet. Edestä liikkuu hyvin"

Ruuti: NUO H

Kiitos taas kaikille kasvattien omistajille, jotka tulivat paikalle! :)

Heta ottaa lepiä

Anne ja Heta

Heta

Hieno Heta

Heta

Riina Ruuti & Anne Heta & Noora Una

Riina Ruuti & Anne Heta & Noora Una

Una pätevänä

Una

Noora ja Una

Noora ja Una

Seuraavana viikonloppuna suunnattiin koirien kanssa Raaheen ja sieltä soudettiin veneellä Preiskariin saareen kaverin mökille. Muita mulla ei mökillä ollut mukana ku Nami.

Oli kyllä aivan ihana päästä rentoutuun mökille. Olin kyllä niin sen tarpeessa. Jos ei tuonne ois lähetty niin toinen vaihtoehto ois ollu meidän Kolarin mökki. Mut kivempi aina kavereiden kanssa olla porukalla. Itehän oon tässä kohta kuukauden ollu tipattomalla eli ei tippaakaan alkoholia koko heinäkuussa. JEP, monen mielestä vähän erikoinen kuukauden valinta mut tuli tipaton kyllä itelle ihan tarpeeseen tuon kesäkuun juhannuksen, provinssin, pekanpäivien jälkeen. Ei siis kyse mistään kännisekoilusta vaan ihan siitä alkoholin aiheuttamasta turvotuksesta, krapulasta, huonosta omastatunnosta jne.. Päätin että nyt saa kuukausi olla väliä että kerkeää treenaamaan ja nyt sitä onki sitte oikeesti kunnolla ehtinyt ku ei tarvi krapulaa potea. 3-5krt viikossa salilla ja juoksemassa oon edelleen käynyt. Hilmaa ei enää viitsi juoksulenkeille mukaan ottaa kun itsellä lenkin mitta on sen verran pidentynyt, että koira ei jaksaisi sitä hyvin juosta ja säätkin on olleet liian lämpimiä. Nuilla  n.3-5km pikkulenkeillä Hilmaa oon välillä mukana pitänyt. Lenkin mitta riippuen aina kuitenkin koiran jaksamisesta. 

Mökillä päätin kuitenkin kaikesta huolimatta ottaa ihan rennosti ja herkutella kunnolla pitkästä aikaa. Noh tuli sitte vissiin vähän tosiaan syötyä niitä herkkuja, ihan niin että tuli huono olo. Nimittäin lauantai aamuna piti herätä oksentamaan. Jepjep. Ehkä ens kerralla ottais sitte niiden herkkujen suhteen vähä iisimmin.

Nampan ja Bambun omat billeet

Bambu

Nami kumisorsan perässä

Huvilalta

Huvila

Namia vähän vaan kiusattiin 70 luvun laseilla.  

Kaverukset Nami Nelly Bambu

ylhäältä tornista pihaa

Riina kalan savustus puuhissa

Torniin

Huvilan tupaa

Sunnuntaina oliki sitten näyttelypäivä Torniossa eli 21.7 ja kehissä oli Hilma ja Ruuti.

(Tuomarina oli Kurt Nilsson Ruotsista)

Tuloksina:

Hilma NUO ERI

Ruuti AVO H

Arvostelulaput oli kirjotettu niin epäselvästi ja ruotsiksi ettei niistä oikeen mitään selvää saanu, Tuomari selittikin englanniksi kehän jälkeen, että pitäis vielä kehittyä koirien lisää, kroppaan lisää massaa ja päähän lisää leveyttä.

Näyttelyn jälkeen tytöt sai rottalelut tuliaisiksi

Lyyliä en ollut kehiin ilmottanu mutta oli muuten vaan reissussa mukana

Näyttelyn jälkeen käytiin vielä mutka Kemissä Riinan, Jaakon ja Ruutin luona. Käytettiin koiria Kemin koirapuistossa. Siellä oliki niin hieno koirapuisto että en oo ikinä nähny. Puistossa ei periaatteessa ollut aitauksia ollenkaan vaan se oli saaressa, jonka vesi rajasi. Puistoon pääsi sillan yli ja sillan kohdalla oli tietenkin portti. Tässäpä vähän kuvia tyttöjen touhuista.

Hilma

Ruuti Hilma Lyyli

Lyyli

Ruuti

Järjen riemuvoitto Ruuti

Ruuti

Hilma ja Ruuti

Ruuti ja kaveri

Hilma

Hilma ja Lyyli

Kaveri piilossa pusikossa

Kattokaa nyt nuita Ruutin pyllylihaksia

Ja borkutko ei taivu?

Ruuti ja kaveri

Kilpajuoksua

Hilmaki innostu leikkiin, mut palloa ei jätetä

Ryyti vaanii

Sisarukset asennossa vahtimassa

Kaveri ja Hilma

Ruuti 

Ruuti ja Riina

Ruuti

Kotiin ku päästiin niin Hilma ainaki oli ihan poikki. Kotona odotti Nami, jolle oli myös ostettu tuliainen, mikä näky kelpaavaan.

Asiaa tuli taas kerralla enemmänki.. Mutta kiireitä on riittänyt kun uhrasin viimeiset loma päivänikin työlle. Tosi raskas viikonloppu takana. Qstockissa Sale kontissa oltiin muutaman muun kanssa työskentelemässä ke-la. Kaikinpuolin oli kuitenki ihan mielenkiintonen ja mukava kokemus, ennenkaikkea kuitenkin raskas. Lauantai iltana multa ei lähtenyt enää ääni ja selkä oli niin kipeä että tuntui etten kävellen kotiin pääse. Nyt sitten kuumeessa makaan kotona. Lisäksi nyt vietellään viimeisiä päiviä meidän asunnossa. Keskiviikkona pitäis olla kämppä tyhjä ja siivottu. Hui. Tää aika on menny niin huomaamatta ja nopeasti!! Kuukausi enää ja me ollaan Seinäjoella. Toisaalta odotan maisemanvaihdosta mielenkiinnolla.

Palaamisiin!