Kylläpä vastustaa...

Lyyli sai toissapäivänä rajun allergisen reaktion kesän ensimmäisistä kunnon sääskistä. Ne on nyt alkanut iskeen oikeen kunnolla, ne on äkäsiä ja niitä on ihan älyttömästi! Käytiin illalla ulkoiluttamassa ja uittamassa rannassa koiria ja kotiintultaessa Lyylin naama oli ku potkupallo. Ihan kova ja täynnä pahkuroita. Itse inhoan nuita öttiäisiä yli kaiken sillä oon itekkin yliherkkä niille ja varsinkin alkukesä menee aikalailla Kestinen voimin että en revi itteäni ihan verille, nimim. itellä muurautu viime kesänä silmät umpeen..
Lyyli ei nuo pahkurat erityisemmin haitanneet, mitä nyt vähän yritti rapsutella. Soitin päivystävälle eläinlääkärille jonka ohjeesta annettiin sitten 1½ kyytablettia, jolloin turvotus alkoi laskea ja Lyylikin lopetti rapsuttelun. Pelkäsin että pienellä menee hengitystiet umpeen, mutta ihan normaalisti tuo hengitti, otettiin kuitenkin varalta meidän makkariin nukkumaan se. Onneksi Lyylillä kulkee nuin muutenkin henki hyvin, luulenpa että jos ei kulkisi niin ois voinut tulla ongelmia. Lyylin hengityksestä puheenollen yllätettiinpä eräänä päivänä useampikin ihminen positiivisesti ranskiksista "Mutta miten tuo voi olla ranskis? Sehän hengittää ihan normaalisti?!" "Mitä eikö se edes kuorsaa?". Lyyli ei tosiaan kuorsaa tai jos kuorsaa niin se on kyllä tosi harvinaista ja sillon on vaan jotenkin hankalassa asennossa ja kurkku painaa johonkin. Ja juoksulenkit pystytään tekemään aivan huoletta, ilman että tarvii pelätä koiran tukehtumista kun Lyyli ei rasituksenkaan jälkeen rohise millään tavalla.

Lyylin liikkumisista puheenollen siitä on tullut tosi rohkea uimisen suhteen ja menee itse omatoimisesti hakemaan lelua vedestä.. Käytiin siis tosiaan toissapäivänä meren rannassa.. Liivit sillä kuitenkin on ainakin vielä varmuuden vuoksi päällä, kunhan uimataito tuosta kehittyy voidaan kokeilla valjaiden avulla jossain vaiheessa että pysyiskö se jo itsekkin pinnalla.

Lyyli uimalan uintikeikalla

Lelun metsästystä

No sitten aiheeseen Hilma... Olin ti-pe Helsingissä ja seuraavana päivänä kun olin lähtenyt alkoi kuraralli. Massu oli mennyt sekaisin ja Hilma oli paskonut pitkin kämppää.. Sama oli jatkunut seuraavana päivänä. Niko tajus sitten vihdoin hakea maitohappobakteerijauhetta lisää ja piimää, jolloin kuran tulo loppui. Mutta ilmeisesti sisälleteko jäi päälle ja nyt sitten väännettiin kovatki paskat sisälle. Mun ei vissiin pitäis lähteä koskaan yhtään mihinkään kun aina kun oon pois niin jotain tällasta sattuu.. Tuntuu että sisäsiistiksi opettelu on mennyt ihan harakoille. Vaikka tuo on ollut jo monta kuukautta täysin sisäsiisti.. Huomenna ikää tulee 7kk.. Ja kun oiskin jäänyt vielä tuohon paskomiseen, eilen oltiin muutama hassu tunti pois ja sisällä oli kolmet kuset. Tänään käytin sitä ulkona pissalla vielä 3 aikaan yöllä ja aamulla herätessä täällä on taas kahdet kuset lattialla. Voihan ********!

Jotain hyvää sentään kuitenkin myös tapahtunut... Hilman tokotreenit meni ihan kohtalaisen hyvin perjantaina, mitä nyt pientä säätämistä ja itse olin niiiin väsynyt reissusta että koirakin oli vähän vetelän oloinen. Mut onneks tehtiin sellaisia harjoituksia mihin ei niin hirveää virettä tarvittukkaan päälle. Ainut että seuraamisessa keskittyminen meni ihan höpöksi kun otettiin vähän "uutta" palkkaustyyliä (tai eihän se meille nyt niin uutta ollut mutta viimeksi ollaan tuota tehty ihan pikkupentuna), eli lautasella oli muualla palkka ja sinne sitten vapautettiin.. Hilma kyyläs vaan että niiin missäs se lautanen nyt sitten taas oli. Paikkamakuu meni ihan ekstra hyvin ja Hilma makoili rauhassa vaikka otettiin kunnolla häiriötäkin siihen, eli minä juoksentelin ympyrää ja otin vähän X-hyppyjä ja muuta mukavaa. Noutojuttuja otettiin vähän ja Hilma oli siinä edistynyt sen verran että entisen kapulaan nokalla hipaisun sijaan se otti jo kapulan suuhun ja piti kiinni nanosekuntin ajan.. Puinen kapula vaihdettiin kuitenkin nopeasti metalliseen kun sitä puista olis vaan niin kiva jäystää, jota se ei sitten taas saa tehdä. Lisäksi otettiin luoksepäästävyytta ja siinäkään ei ainakaan vielä mitään ongelmia ilmennyt ja jos myöhemmin ilmenee niin se on sitten sitä että Hilma haluaisi päästä tervehtimään liian innokkaasti, mutta se on onneksi sata kertaa helpommin korjattavissa kuin se että koira pelkäisi..

Namin saralta myös hyviä uutisia sillä perjantaina käytiin hierojalla ja kaveri on hyvässä kunnossa. Hierojan mukaan aivan erinomaisessa kunnossa tuon rakenteiseksi koiraksi ja aina omistajaa tietenkin ilahduttaa kuulla moista. Meillä olis ollut vielä ens kuulle seuraava kerta, mutta nyt on paikat taas vetreänä niin ei kuulemma tarvi tulla. Ajattelin kuitenkin varatun ajan käyttää Hilmalle. Eli vähän käydään tsekkailemassa miltä se hierojan käsissä tuntuu, tuntuuko että kaikki on ok ja muutenkin totuttelua Hilmalle.

Vielä Hilman Belcando ruoasta sen verran että positiiviseen suuntaan ollaan kokoajan menossa, korvien töhkä on SELVÄSTI vähentynyt, eikä kynsi enää itseään. Samoten muutamassa varpaanvälissä oli ihan pientä punoitusta aiemmin ja nekin on nyt häipyneet pois. Hierojakin valisti minua että se pimpsan ympärillä ollut ruskea töhkä on mitä todennäköisimmin ollut hiivaa, mutta siitäkin onneksi päästiin vain tuolla ruoanvaihdolla eroon. Toivottavasti tässä nyt pysytään ja se oikea ruoka olis vihdoin löytynyt. :)

Johan tuli taas asiaa, jos yrittäis taas vähän tsempata ja päivitellä useammin niin ei tarvis romaania kirjottaa ;)