Eilen tultiin Jyväskylästä mun pääsykokeista ja yötä vietettiin kaveripariskunnan luona. Hilma oli siellä meidän mukana, Nami ja Lyyli mun vanhemmilla. Hilma oli tosi rauhassa koko viikonlopun ja nautti vaan kaikkien huomiosta. Se on kyllä ihan älyttömän huomionkipeä koira, kiipeää syyliin ja kiehnää vieressä että ku joku vaan rapsuttais.
Ihan toista maata ku Nami, ensinnäkään Nami ei ollut nuorempana yhtään kiinnostunut vieraista, paremminki kävi tarkistamassa ja meni muualle mulkoilemaan. Eikä puhettakaan että kenenkään syliin ois tullu, sille oma porukka on ollu se tärkein.
Mehän oltiin Oulussa Torinrannassa Hilman kans yks päivä ja vieressä istu sitte vähä laitapuolen kulkijaa olut tölkit kädessä, niin Hilmahan tempas ja meni niiden syliin istumaan ja rapsutettavaksi.
Ei ois epäilystäkään että jos Namin luo ois nuorempana tuollasia kavereita tullu niin niille ois tullu kiire ja äkkiä. Nykyään on kyllä Nami tasottunu paljon eikä oo moksiskaan vastaantulijoista kadulla (vaikka vähän möykkäisivätkin) tai vieraista. Hilman mielestä kaikki on vaan niiin ihania! Suurin osa näistä pennuista kaikki on olleet ihan samanlaisia mitä oon kuullut, eli kaikki ihmiset on ihania ja epäluulosta ei oo tietoakaan.
Jyväskylässä käytiin kattomassa myös Vieno pentua ensimmäisen kerran sen jälkeen kun se on meiltä lähtenyt ja pentueen pienimmästä tytöstä oli tullut niiin hieno! Näytti isommalta kuin Hilma, niin vahvaluustoisen näköinen ja iloinen reipas luonne. Kertakaikkiaan ihana kakara. Muuten oli ihan Namin kroppa, mutta päänsä oli perinyt isältä Hugolta.
Hilma meinas olla ensimmäistä kertaa minusta muka mustasukkainen kun aloin Vienoa rapsuttelemaan. Huulia nosteli ja älähti. Toruin Hilmaa ja yritti uudestaan samaa temppua, joten seuraavaksi kippasin kyljelleen maahan että tämmönen peli loppuu heti. Minä en kattele yhtään, että jos myöhemmin jopa 60kg painava koira alkaa muille mullistelemaan tuohon tyyliin. Oli kukakin mitäkin mieltä että onko koiraa hyväksyttävää tuohon tyyliin ojentaa, mutta meillä tehdään pelisäännöt heti selväksi jos ei vähemmällä uskota. Yleensä se silloin on kans tehonnut. No siihenhän se loppu ja tytöt leikki sulassa sovussa ja Vienokin sai taas tulla mun luo rapsuteltavaksi.
Eilen oltiin tokotreeneissä ja sai kyllä taas olla ylpeä tuosta kakarasta. Tuntuu että se on oppinut ihan älyttömästi asioita lyhyessä ajassa ja oppii todella nopeasti että mitä siltä haetaan. Ei olla edes ihan älyttömästi harjoiteltu liikkeestä maahanmenoa ja seisomista vapaa-ajalla ja nyt ne tuli sieltä melkein ku itsestään. Olin ihan äimänkäkenä, että kuka tätä nyt on käynyt multa salaa kouluttamassa... En vielä oo sitä kunnolla jättänyt liikkeestä, mut eteenpäin ollaan alettu "muka" ottamaan pientä askelta. Eli eilen siis harjoiteltiin kys. juttuja. Seuraavaksi otettiin paikkamakuuta ja Hilma pysyy siinä jo pidempiä aikoja. Häiriönä otin vähän epämääräistä pyörimistä ja x-hyppyjä. Paikkamakuun ajan saatan palkata sitä kuitenkin useita kertoja kesken makuun. Lopuksi otettiin vielä ensimmäistä kertaa toko estettä. Ensin niin, että koira tuli ohjaajan perässä esteen yli ja pikkuhiljaa niin, että koira menee itsenäisesti eteen yli ja palkataan koiraa esteen toiselle puolelle. Melkein vois jo möllitokoja alkaa kattelemaan loppukesästä. :)
Tällä viikolla kotona treenaamiset täytyy tehdä viikonlopun aikana sillä tiistaina lähden itse Helsinkiin ja oon siellä perjantaihin asti.
