Vielä kolme kuukautta ja pennuilla on viralliset lonkka- ja kyynärkuvaukset. Eli toukokuuta jännityksellä odotellessa. Muistuttaisinkin kaikkia kasvattien omistajia varailemaan kuvausaikoja aika hyvissä ajoin, jos haluaa saada koiran kuvattavaksi heti toukokuun puolenvälin jälkeen. Joillakin klinikoilla voi olla pitkätkin jonot. Meiltä Hilma menee Oulun Akuuttiin kuvattavaksi, jossa myös Nami on aikanaan kuvattu. Kaikille kasvattien omistajille palautetaan 200e kun viralliset kuvat näkyvät jalostutietojärjestelmässä ja kuvat on otettu alle 24kk iässä.
Kivasti on porukka käyttänyt pentuja jo näyttelyissäkin ja yli puolella pennuista on jo junioriluokasta näyttelytulos, eikä näytä muuten ollenkaan huonolta: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=CHIC%27S%20JOY&R=116
Virallisista kuvista puheenollen.. Namin astutusta harkitsin tälle keväälle samalla uroksella kuin edellisessä pentueessa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että katsotaan ensin nuo pentujen kuvaustulokset mitä sieltä tulee ja mietitään asiaa sitten uudestaan. Oon ollut tosi tyytyväinen muuten siihen minkälaisia koiria näistä on kehittynyt, mutta haluan vielä näyttöä lonkkien ja kyynärien osalta kannattaako yhdistelmää uusia.
 |
| Nami? vai sittenki Hilma? |
 |
| Nami |
Meille kävi tuossa toissa viikolla pieni kömmähdys Hilman kanssa... Oon muuttanut ystäväni kanssa samaan asuntoon ja tämähän on tällainen ihan reippaan kokoinen kolmio 1. kerroksesta. Asunto on ihan merenrannassa torin vieressä. Ajattelin sitten että onpa mukava ku pääsee merenjäälle melkein omasta pihasta koirien kanssa ja oltiin muutaman päivänä jäällä käytykki. Kuljettiin jonkun toisen porukan perässä, jotka kylläkin meni aika pitkällä meitä edeltä. En viittinyt kovin perässä kulkea ku heillä koirat irti kuten myös mullakin. Sellaista ihan tallattua polkua kuljettiin. No Hilmahan otti jotku pömelöt siinä sitte ja humpsahti jäistä läpi. Siinä jään alla näky olevan valkonen iso pyöreä poiju, jonka ympäriltä ei vissiin ollut sitten kunnolla jäätynyt. Ihan kaulaa myöten siellä joutu jo uimaan. Ei ollu kaukana ettenkö saanu sydäriä, että nyt se hukkuu sinne. Nami pöljä meni töllistelemään reunalle että katoppas tuonne se nyt sitte tippu. Sain Namin karjuttua pois sieltä ja ite konttasin reunalle ja vedin Hilman toisesta jalasta pois. Luojan kiitos ei tiputtu koko konkkaronkka sinne. Mitähän siitä olis tullu. En halua ees miettiä. Se oliki sitte meiän viimenen reissu tuonne jäälle. Täysiä vaan kotia sitte kuivaamaan koira ja takkia päälle. Ei ollu onneksi kovin kylmä ilma, mut pelottaa vähän että onkohan aiheuttanu jotaki lihasjumia.. Hierojalle joutasivat taas koko konkkaronkka näin keväästä, mut ehkä odotellaan vielä lumien sulamista.
Lyyliä mulla ei tosiaan onneksi tuolla jäällä ollut mukana, eikä muuten ollut tuolla tämän päivän ulkoilureissullakaan, sen vuoksi siitä ei oo nyt kuvia. Lyylin kanssa tehtiin eilen pitkä lenkki. Moni kysyykin multa että ulkoilutanko koko lauman yhdellä kertaa. Joo kyllähän ne voi ulkoiluttaa jos haluaa, mutta se on aikamoista säätämistä. Oonkin tehnyt niin, että vuorottelen Namia ja Lyyliä pitkillä lenkeillä. Hilma tarvii pakostakin sen pitkän lenkin per päivä tai se hyppii pitkin seiniä. Sillä tuota virtaa riittää.
Lyylin terveyden kuulumisista sen verran, että juoksujen jälkeen alko hirviä karvojen lähtö ja kutina. Tassut oli ihan ruvella ja korvat tulehtu, silmät vuoti. Lääkärissä laittovat kortisonipiikin, sai antibioottikuurin ja korvatipat. Lisäksi tassuja on pyyhitty nyt puhdistuslapuilla. Näyttää Lyylin osalta taas valoisammalta, eikä kutina oo ainakaan vielä palannut. Jos palaa niin sitten täytynee laittaa eliminaatiodieetille ja tehdä ruokavalionmuutos. Viime keväästä asti on kuitenkin menty ongelmitta samalla ruualla, mutta luulenpa että siellä nyt on jotku ruoka-aineet sellasia mitkä tuota kutinaa aiheuttaa. Seuraillaan.
 |
| Hilma ja kaverit |
 |
| Kainalokaveri |
