Sivut

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Kesäkuvia

Huomenna ollaankin menossa mökille Namin kanssa. Hilma ja Lyyli jää hoitoon tänne Ouluun. Me suunnataan mökiltä lauantaina Ruotsin puolelle ja sunnuntaina sitten Gällivareen näyttelyyn.

Tänään käytiin hakemassa Namille ekinokokkilääkitys, joka vaaditaan Ruotsissa matkusteluun ja samalla käytiin rokottamassa Lyyli. Lyylillä oliki vähän rokotus venähtänyt ja onneksi hoksattiin nyt, sillä siinä on sitten se 2vkon karenssi ja meillähän on reilun 2vkon päästä Oulun näyttelyyn osallistuminen.

Hilman kanssa käytiin viime viikolla Raahessa yhdissä näyttelytreeneissä ja oli kyllä tosiaan ihan hyväksi meille ku ei olla oikeen näyttelyjuttuja nyt hirveesti treenailtu.

Hilma nauttii

Nami
Lyyli
Hilman siskosta Almasta saatiin vähän aikaa sitten myös kesäkuvia

Elise ja Alma

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen videopostaus Hilman treeneistä.

Tänään on pennut täyttäneet 7kk! Hirveetä mihin tämä aika oikeen menee?

Chic's Joy Charmante Charlotta "Hilma" 


Päätettiin eilen vähän ottaa videota Hilman tottis "osaamisista" ja aika vaihtelevalla menestyksellä onnistui. Ai että ku videosta tuli mahtava, HAAHA!  Löysin tietokoneelta jonkun windowsin oman biisin videoon ja satunnaisesti vieläpä valittuna. Tuossa kamerassa on niin pieni muistikortti, että videoita mahtui rajallinen määrä kameraan ja välissä joutui huonompia poistamaan. Lisäksi tuolla kentällä oli ihan hulluna sääskiä ja Hilma raukka videollaki kummastelee nuita öttiäisiä jaloistaan. Noh onpahan sitte ainaki kehityksen varaa videoissa ja pääasia, että näkee heti ne omat hirveet virheet videolta ;) 

Tosiaan me ollaan vasta aloittelijoiden asteella, mutta kokoajan opitaan lisää. Itse olen ensimmäistä kertaa viime syksynä tosissaan perehtynyt tokoiluun, mutta vieläkään en todellakaan muista esim. kaikkien luokkien liikkeitä. Aiemmin ollaan vaan puskatokoiltu ja tehty vähän sinneppäin juttuja.. Suurimmat perusopit on opittu syksyllä Kannuksessa kun olin vielä kennellinjalla. Hirveesti ollaan nyt kuitenkin opittu uusia asioita Oulun koirakoulun kursseilta. Nuilla kursseilla ollaan lyhyen ajan sisään edistytty ja opittu ihan hirveesti asioita. Mutta paljon on vielä edessä kuten videolta näkyy, niin koiralla kuin etenkin myös minulla.

Videolta siis havaittavissa harjoituksia: seuraaminen, liikkeestä maahanmeno, liikkeestä seisominen ja luoksetulo. Palkkaamiset rajasin videosta pois, että ei olis niin pitkä ja tosiaan palkkasin koiraa eri osioiden välissä leluilla ja kaukopalkalla (ruokaa kipossa), sekä kesken harjoituksen makupaloilla. Eilen muuten myös otettiin ensimmäinen 2min paikkamakuu.






sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kylläpä vastustaa...

Lyyli sai toissapäivänä rajun allergisen reaktion kesän ensimmäisistä kunnon sääskistä. Ne on nyt alkanut iskeen oikeen kunnolla, ne on äkäsiä ja niitä on ihan älyttömästi! Käytiin illalla ulkoiluttamassa ja uittamassa rannassa koiria ja kotiintultaessa Lyylin naama oli ku potkupallo. Ihan kova ja täynnä pahkuroita. Itse inhoan nuita öttiäisiä yli kaiken sillä oon itekkin yliherkkä niille ja varsinkin alkukesä menee aikalailla Kestinen voimin että en revi itteäni ihan verille, nimim. itellä muurautu viime kesänä silmät umpeen..
Lyyli ei nuo pahkurat erityisemmin haitanneet, mitä nyt vähän yritti rapsutella. Soitin päivystävälle eläinlääkärille jonka ohjeesta annettiin sitten 1½ kyytablettia, jolloin turvotus alkoi laskea ja Lyylikin lopetti rapsuttelun. Pelkäsin että pienellä menee hengitystiet umpeen, mutta ihan normaalisti tuo hengitti, otettiin kuitenkin varalta meidän makkariin nukkumaan se. Onneksi Lyylillä kulkee nuin muutenkin henki hyvin, luulenpa että jos ei kulkisi niin ois voinut tulla ongelmia. Lyylin hengityksestä puheenollen yllätettiinpä eräänä päivänä useampikin ihminen positiivisesti ranskiksista "Mutta miten tuo voi olla ranskis? Sehän hengittää ihan normaalisti?!" "Mitä eikö se edes kuorsaa?". Lyyli ei tosiaan kuorsaa tai jos kuorsaa niin se on kyllä tosi harvinaista ja sillon on vaan jotenkin hankalassa asennossa ja kurkku painaa johonkin. Ja juoksulenkit pystytään tekemään aivan huoletta, ilman että tarvii pelätä koiran tukehtumista kun Lyyli ei rasituksenkaan jälkeen rohise millään tavalla.

Lyylin liikkumisista puheenollen siitä on tullut tosi rohkea uimisen suhteen ja menee itse omatoimisesti hakemaan lelua vedestä.. Käytiin siis tosiaan toissapäivänä meren rannassa.. Liivit sillä kuitenkin on ainakin vielä varmuuden vuoksi päällä, kunhan uimataito tuosta kehittyy voidaan kokeilla valjaiden avulla jossain vaiheessa että pysyiskö se jo itsekkin pinnalla.

Lyyli uimalan uintikeikalla
Lelun metsästystä
No sitten aiheeseen Hilma... Olin ti-pe Helsingissä ja seuraavana päivänä kun olin lähtenyt alkoi kuraralli. Massu oli mennyt sekaisin ja Hilma oli paskonut pitkin kämppää.. Sama oli jatkunut seuraavana päivänä. Niko tajus sitten vihdoin hakea maitohappobakteerijauhetta lisää ja piimää, jolloin kuran tulo loppui. Mutta ilmeisesti sisälleteko jäi päälle ja nyt sitten väännettiin kovatki paskat sisälle. Mun ei vissiin pitäis lähteä koskaan yhtään mihinkään kun aina kun oon pois niin jotain tällasta sattuu.. Tuntuu että sisäsiistiksi opettelu on mennyt ihan harakoille. Vaikka tuo on ollut jo monta kuukautta täysin sisäsiisti.. Huomenna ikää tulee 7kk.. Ja kun oiskin jäänyt vielä tuohon paskomiseen, eilen oltiin muutama hassu tunti pois ja sisällä oli kolmet kuset. Tänään käytin sitä ulkona pissalla vielä 3 aikaan yöllä ja aamulla herätessä täällä on taas kahdet kuset lattialla. Voihan ********!

Jotain hyvää sentään kuitenkin myös tapahtunut... Hilman tokotreenit meni ihan kohtalaisen hyvin perjantaina, mitä nyt pientä säätämistä ja itse olin niiiin väsynyt reissusta että koirakin oli vähän vetelän oloinen. Mut onneks tehtiin sellaisia harjoituksia mihin ei niin hirveää virettä tarvittukkaan päälle. Ainut että seuraamisessa keskittyminen meni ihan höpöksi kun otettiin vähän "uutta" palkkaustyyliä (tai eihän se meille nyt niin uutta ollut mutta viimeksi ollaan tuota tehty ihan pikkupentuna), eli lautasella oli muualla palkka ja sinne sitten vapautettiin.. Hilma kyyläs vaan että niiin missäs se lautanen nyt sitten taas oli. Paikkamakuu meni ihan ekstra hyvin ja Hilma makoili rauhassa vaikka otettiin kunnolla häiriötäkin siihen, eli minä juoksentelin ympyrää ja otin vähän X-hyppyjä ja muuta mukavaa. Noutojuttuja otettiin vähän ja Hilma oli siinä edistynyt sen verran että entisen kapulaan nokalla hipaisun sijaan se otti jo kapulan suuhun ja piti kiinni nanosekuntin ajan.. Puinen kapula vaihdettiin kuitenkin nopeasti metalliseen kun sitä puista olis vaan niin kiva jäystää, jota se ei sitten taas saa tehdä. Lisäksi otettiin luoksepäästävyytta ja siinäkään ei ainakaan vielä mitään ongelmia ilmennyt ja jos myöhemmin ilmenee niin se on sitten sitä että Hilma haluaisi päästä tervehtimään liian innokkaasti, mutta se on onneksi sata kertaa helpommin korjattavissa kuin se että koira pelkäisi..

Namin saralta myös hyviä uutisia sillä perjantaina käytiin hierojalla ja kaveri on hyvässä kunnossa. Hierojan mukaan aivan erinomaisessa kunnossa tuon rakenteiseksi koiraksi ja aina omistajaa tietenkin ilahduttaa kuulla moista. Meillä olis ollut vielä ens kuulle seuraava kerta, mutta nyt on paikat taas vetreänä niin ei kuulemma tarvi tulla. Ajattelin kuitenkin varatun ajan käyttää Hilmalle. Eli vähän käydään tsekkailemassa miltä se hierojan käsissä tuntuu, tuntuuko että kaikki on ok ja muutenkin totuttelua Hilmalle.

Vielä Hilman Belcando ruoasta sen verran että positiiviseen suuntaan ollaan kokoajan menossa, korvien töhkä on SELVÄSTI vähentynyt, eikä kynsi enää itseään. Samoten muutamassa varpaanvälissä oli ihan pientä punoitusta aiemmin ja nekin on nyt häipyneet pois. Hierojakin valisti minua että se pimpsan ympärillä ollut ruskea töhkä on mitä todennäköisimmin ollut hiivaa, mutta siitäkin onneksi päästiin vain tuolla ruoanvaihdolla eroon. Toivottavasti tässä nyt pysytään ja se oikea ruoka olis vihdoin löytynyt. :)

Johan tuli taas asiaa, jos yrittäis taas vähän tsempata ja päivitellä useammin niin ei tarvis romaania kirjottaa ;)



tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kesän näyttelyt lähestyy

1.7 Nami on menossa Ruotsiin kv näyttelyyn, 8.7 Senni pentu osallistuu Kokkolan kv näyttelyyn ja 14.7 on Lyylin vuoro käydä kehässä Oulussa ja 15.7 Hilma ja Ruuti, sekä Una osallistuvat Oulun kehiin. Toisinsanoen mun kahden viikon kesäloma menee näyttelyiden parissa, mutta sehän passaa mulle! Oishan tuo ollut mukava päästä Heinäkuun toisella viikolla käymään vähän ulkomailla, mutta saa nyt nähdä miten sen sais mahdutettua kalenteriin.

Hilman kanssa oon ottanut todella vähän näyttelytreeniä kun kaikki aika on mennyt tottisteluun. Otettiin kyllä yks päivä vähän näyttelytreeniäkin mutta se Hilman näyttelyjuoksu on lähinnä seuraamista, etujalat nousee korviin ja näyttää hirveältä. Saapa nähdä tuleeko kehässä siitä siis yhtään mitään. Mutta Hilmastahan ei pitänytkään tulla mikään näyttelymissi vaan tokokoira ;) joopajoo... Seisoo se hienosti paikallaan ja antaa vieraiden kosketella ja katsoa hampaat.
Myös Senni pennusta on saatu kuulumisia ja on osallistunut koirakoulun kursseille Vaasassa, jossa on opeteltu mm. istumista, koirien välistä pujottelua, maahanmenoa ja sivulletuloa. Senni oli käynyt myös mätsäreissä treenaamassa, jotka on pääosin menneet ihan kivasti. Viimeisimmällä kerralla oli vain säikähtänyt jotain kehässä. Toivotaan että ei nyt jäänyt kakaralle mitään kammoa, että ei sitten tarvi turhaan jänskättää Kokkolassa.

Senni
Senni on selvästi perinyt ulkonäkönsä isukilta Hugolta
Senni uintikeikalla
Hilman Belcando ruokakokeilu näyttää sujuvan hyvin. Rapsuttelu on vähentynyt ja tosiaan pimpsan ympäriltä on lähtenyt se omituinen ruskea töhkä täysin pois. Vielä en kuitenkaan uskalla sanoa mitään johtopäätöksiä kun ruokaa on syöty vasta niin vähän aikaa. Näyttää niinku tuo koira ois saanu viikon aikana ihan hirveesti lihasta luiden ympärille, minusta se näytti viime viikosta vielä niiniin rimppakintulle että. Kyllähän se ruoka saa ihmeitä aikaan.

Tänään käytiin Hilman kanssa treenailemassa liikkeestä seisomista, joka on jo huomattavasti edistynyt ihan muutaman päivän jälkeen. Välillä tahtoo vaan neidillä mennä sekaisin että sanoinko seiso vai olinko hiljaa, eli välillä tarjoaa pysähtymisestä yllättäen seisomista vaikka kuuluisi istua ja välillä istuu vaikka sanon "seiso", eli vähän on hakemista vielä. Mutta hyvin sieltä se seiso tulee kun vähän hakee ja pysyykin siinä vaikka jatkan matkaa eteenpäin. Otin tänään pitkästä aikaa vähän luoksetuloa ja neitihän tulee ihan täysiä kun annan käskyn. Lopuksi otettiin vähän vielä liikkeestä maahanmenoa ja kivoja leikkejä retkulelulla. Harmittaa että en kerennyt väsätä mistään estettä ja harjoitella sitä ennen perjantain treenejä.

Niin joo ja tosiaan Namilla on hierontaan meno perjantaina! Oon ollut kyllä nyt tosi laiska sen venyttelyssä joten saa nähdä tuleeko noottia. Mutta onhan tuo ollut huomattavasti taas vetreämpi oma itsensä, vaikka onkin ollut kovassakin liikkeessä.

Loppukevennykseksi kuvia meidän Hilmasta ku se oli vielä ihan pököntiira.. Voi koiranpentu.. Miksi sitä taas haaveilee pennusta kun JUST on loppunut se pissaaminen ja kakkaaminen sisälle ja arki helpottuu? ...mutta meillehän ei neljättä koiraa tule... ennenku mulla on se iso talo ja piha. ;)


Hirviä peto
Mini Hilma <3





lauantai 9. kesäkuuta 2012

Jyväskylän reissua ja tokotreenejä

Eilen tultiin Jyväskylästä mun pääsykokeista ja yötä vietettiin kaveripariskunnan luona. Hilma oli siellä meidän mukana, Nami ja Lyyli mun vanhemmilla. Hilma oli tosi rauhassa koko viikonlopun ja nautti vaan kaikkien huomiosta. Se on kyllä ihan älyttömän huomionkipeä koira, kiipeää syyliin ja kiehnää vieressä että ku joku vaan rapsuttais.
Ihan toista maata ku Nami, ensinnäkään Nami ei ollut nuorempana yhtään kiinnostunut vieraista, paremminki kävi tarkistamassa ja meni muualle mulkoilemaan. Eikä puhettakaan että kenenkään syliin ois tullu, sille oma porukka on ollu se tärkein.
Mehän oltiin Oulussa Torinrannassa Hilman kans yks päivä ja vieressä istu sitte vähä laitapuolen kulkijaa olut tölkit kädessä, niin Hilmahan tempas ja meni niiden syliin istumaan ja rapsutettavaksi.
Ei ois epäilystäkään että jos Namin luo ois nuorempana tuollasia kavereita tullu niin niille ois tullu kiire ja äkkiä. Nykyään on kyllä Nami tasottunu paljon eikä oo moksiskaan vastaantulijoista kadulla (vaikka vähän möykkäisivätkin) tai vieraista. Hilman mielestä kaikki on vaan niiin ihania! Suurin osa näistä pennuista kaikki on olleet ihan samanlaisia mitä oon kuullut, eli kaikki ihmiset on ihania ja epäluulosta ei oo tietoakaan.

Jyväskylässä käytiin kattomassa myös Vieno pentua ensimmäisen kerran sen jälkeen kun se on meiltä lähtenyt ja pentueen pienimmästä tytöstä oli tullut niiin hieno! Näytti isommalta kuin Hilma, niin vahvaluustoisen näköinen ja iloinen reipas luonne. Kertakaikkiaan ihana kakara. Muuten oli ihan Namin kroppa, mutta päänsä oli perinyt isältä Hugolta.

Hilma meinas olla ensimmäistä kertaa minusta muka mustasukkainen kun aloin Vienoa rapsuttelemaan. Huulia nosteli ja älähti. Toruin Hilmaa ja yritti uudestaan samaa temppua, joten seuraavaksi kippasin kyljelleen maahan että tämmönen peli loppuu heti. Minä en kattele yhtään, että jos myöhemmin jopa 60kg painava koira alkaa muille mullistelemaan tuohon tyyliin. Oli kukakin mitäkin mieltä että onko koiraa hyväksyttävää tuohon tyyliin ojentaa, mutta meillä tehdään pelisäännöt heti selväksi jos ei vähemmällä uskota. Yleensä se silloin on kans tehonnut. No siihenhän se loppu ja tytöt leikki sulassa sovussa ja Vienokin sai taas tulla mun luo rapsuteltavaksi.

Eilen oltiin tokotreeneissä ja sai kyllä taas olla ylpeä tuosta kakarasta. Tuntuu että se on oppinut ihan älyttömästi asioita lyhyessä ajassa ja oppii todella nopeasti että mitä siltä haetaan. Ei olla edes ihan älyttömästi harjoiteltu liikkeestä maahanmenoa ja seisomista vapaa-ajalla ja nyt ne tuli sieltä melkein ku itsestään. Olin ihan äimänkäkenä, että kuka tätä nyt on käynyt multa salaa kouluttamassa... En vielä oo sitä kunnolla jättänyt liikkeestä, mut eteenpäin ollaan alettu "muka" ottamaan pientä askelta. Eli eilen siis harjoiteltiin kys. juttuja. Seuraavaksi otettiin paikkamakuuta ja Hilma pysyy siinä jo pidempiä aikoja. Häiriönä otin vähän epämääräistä pyörimistä ja x-hyppyjä. Paikkamakuun ajan saatan palkata sitä kuitenkin useita kertoja kesken makuun. Lopuksi otettiin vielä ensimmäistä kertaa toko estettä. Ensin niin, että koira tuli ohjaajan perässä esteen yli ja pikkuhiljaa niin, että koira menee itsenäisesti eteen yli ja palkataan koiraa esteen toiselle puolelle. Melkein vois jo möllitokoja alkaa kattelemaan loppukesästä. :)

Tällä viikolla kotona treenaamiset täytyy tehdä viikonlopun aikana sillä tiistaina lähden itse Helsinkiin ja oon siellä perjantaihin asti.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Treeniä, uintia ja uutta ruokaa!

Tänään käytiin koirien kans Jäälin montuilla vaikka oliki aika vilponen ilma. Lyyli on aina ollu hirviä vilukinttu ja seki muka juoksi suoraan veteen pulikoimaan eli ei nyt ihan älyttömän kylmä ollut. Kyllähän tuo tutisi kun pois lähdettiin. Lyyli oli tänään ihmeen rohkeana kyllä menossa tuonne veteen, ei se viime kesänä ihan noin rohkea ollut, varmaan nuo pari kertaa uimalalla on sitä rohkaissut? En kuitenkaan uskalla päästää sitä ilman liivejä, sillä ranskisten uintitaito on yleensä aika heikkoa. Nami ui ku häkä ja tietenki ilman liivejä, se uis sinne veteen niin kauan ku jaksaa vaan palloa heittää. Hilma ei vielä uskaltanu ite mennä, mut pienellä Nikon avustuksella kävi kierroksen aina pulikoimassa, eikä ollut yhtään moksiskaan vaikka Niko sitä vähän veteen auttoki. Hilmallaki oli kokoajan liivit päällä.

Hilmalle käytiin tänään ostamassa uutta ruokaa ku Brit Care loppui yli viikko sitten ja Zooplussan tilausta ei näy eikä kuulu... Kuulemma jossain timbuktussa asti vielä tulossa... En tiedä mitä nyt tehdään sille Hill'ssin ruualle? Toivottavasti sen voi lähettää takaisin, jos kukaan ei sitten halua ostaa sitä?
Hilma on siis syönyt reilun viikon raakaa, riisi/tattari puuro sekoituksia ja vähän kurkkusosetta seassa ettei mee maha kovalle. Huomaa kyllä heti ihosta, että ei puske se tyypillinen ruskea väri läpi, jota nappuloista on tullut (korvissa ja pimpsan ympärillä ollu aiemmin semmosta ruskeaa). Kaupasta lähdin hakemaan Golden Eaglen Holistic pentu ruokaa isoille koiraroduille, mut se oli valitettavasti loppunut just. Joten päädyttiin mietiskelemään James Welbelovedia tai Belcandoa. Welbvelovedilta ei ollut ollenkaan isoille koirarodun pennuille suunniteltua ruokaa ja n.30% määrä proteiinia kuulosti minusta tosi hurjalta määrältä. Joten päädyttiin Belcandoon. Belcandon Maxi Juniorissa näkyi olevan 23% protskuja.

Lupaavat Belcandosta:

  • Liha vain ihmisravinnoksi kelpaavista raaka-aineista
  • Ei keinotekoisia väri- maku- eikä säilöntäaineita
  • Luonnon omat antioksidantit
  • Ei soijaproteiinia
  • Ei eläinkokeita
  • Ei geenimanipuloituja raaka-aineita (GMO vapaa)


  • Hintaa oli 15kg säkillä alle 60e, joka on mun mielestä sopiva hinta ruualle ja tuo oli jopa halvempaa kuin Brit Care. Belcandoon en varmaan olisi päätynyt jos en olis kuullut taannoin yhden naisen ylistävää puhetta kys. ruuasta. Eipä tuosta muutenkaan ole mitään negatiivistä kuulunut.

    Isointa plussaa oli nyt kuitenkin se että Hilma tykkäs ruuasta niin paljon että ois voinu vaikka puuhun kiivetä. Se ihan tärisi innosta kun treenattiin. Omituinen koira se on muutenkin kun tuntuu että se mielummin syö makupalana NAPPULOITA! ja joo siis meillähän on treeneissäkin yleensä aina mukana Hilman sen päivän yks ruuista + vähän jotain muuta herkkua... On ollut juustoa ja kinkkua ja vaikka mitkä herkut, niin kyllähän ne sille kelpaa mutta en huomaa mitään eroa sillä että saako se nameina nyt nappulaa vai kinkkua.

    Tänään siis treenattiin sisällä uintireissun jälkeen ihan perusjuttuja, sivulletuloa, seuraamista, paikkamakuuta, lisäksi seisomista.

    Seisomisessa yrittää aina tarjota ensin istumista ja menee hetki ennenkuin sillä menee johtoja pitkin, että tällä tyylillä ei mitään tipu ja sehän tosiaan sanoi SEISO.

    Sivulletulo on edistyny tosi paljon ja hakee itse jo aktiivisesti sitä oikeaa paikkaa ja tajuaa heti jos makupalaa ei tipu niin joku on asennossa pielessä ja lähtee sitä korjaamaan. Jos oikein täpinöissään on niin välillä se sivu on ollut millon missäkin, mut korjaa kyllä nopeasti.

    Hilman paikkamakuu on tosi hyvä jo nyt vaikka sitä on otettu suht. vähän, se pysyy maassa vaikka menen piiloon toiselle puolelle kämppää ja aika pitkiä pätkiä jo. Käyn kuitenkin välillä näyttäytymässä ja palkkaamassa. Viime treeneissä se meinas väsyksissään löpsähtää toiselle lonkalle, mutta nyt kun kotona ollaan hyvällä vireellä harjoiteltu niin ei ole kertaakaan edes yrittänyt. Viimeksi olis pitänyt lopettaa ajoissa..

    Perjantaina luvassa siis tokotreenit. Toivottavasti tällä kertaa olis jotain uutta asiaa että päästäis vähän eteenpäin.

    Torstaina kuitenkin suunnataan vielä Nikon ja Hilman kanssa Jyväskylään mun pääsykokeisiin, joten Lyyli ja Nami jää mun vanhemmille Raaheen hoitoon.